Kun pilvitehtaat katosivat
muistan kuinka lapsena
kirjoitettiin peiliin salaisia viestejä
ja pilvet valmistettiin tehtaissa
joissa oli korkea savupiippu
tarpeeksi suuri
pilvien tulla ulos
muistan kuinka iltaisin
autossa matkalla kotiin
yritin aina laskea tähtiä
mutta menin aina laskuissa sekaisin
otava näkyi huoneeni ikkunasta
siinä on seitsemän tähteä
silloin lumikinokset olivat korkeampia
järvien vedet lämpimämpiä
mielikuvitus todempaa
ja kaikki jotenkin
niin paljon yksinkertaisempaa
nykyään kuoleman on aina läsnä
eikä edes yksinäisyys tule yksin
maailman huolista on tullut
myös minun huoliani
eikä politiikka ole enää vain sana
jonka merkitystä en ymmärrä
sormenpääni eivät enää
mahdu vadelmien sisään
tähtiä ei voi laskea
pilvet eivät tule tehtaista
eivätkä peiliin kirjoitetut viestit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti