Lukumaraton

Aloitin lukumaratonin tänään kello 11.35. Tähän postaukseen päivitän tämän vuorokauden aikana etenemistäni.

***

13.21
Ensimmäiseksi kirjaksi valitsin Jussi Valtosen romaanin Siipien kantamat. Hitaana lukijana olen kolmessa tunnissa päässyt sivulle 64. Tähän hitauteen voi tietysti vaikuttaa myös se, etten ole pitkään aikaan saanut luettua oikein mitään, alkukankeutta. Toivon, että tahti lähtisi päivän mittaa vähän paranemaan. Kirja on ehdottomasti temmannut mukaansa, mutta olen ollut fyysisesti vähän levoton. Nyt voisin keitellä vähän kahvia ja jatkaa sitten lukemista.


***

22.35
Sain Siipien kantamat luettua. Aikaa tämän kirjan lukemiseen meni 11 tuntia. Kirja oli todella mukaansatempaava ja hyvä, mutta ei mikään maailman helppo- tai nopealukuisin. Pidin kirjasta kovasti, kirjaan oli jotenkin helppo samaistua, hahmot olivat elävät eikä yhtään sanaa ollut kirjoitettu turhaan, kaikki liittyi oleennaisesti kaikkeen. Kirja piti otteessaan viimeiseen lauseeseen asti ja siinä vaiheessa olisi toivonut sen vielä jatkuvan, ei niinkään juonen kannalta vaan lukuelämyksen. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

Seuraavaksi kirjakseni valitsin Kristiina Lähteen runokokoelman Bunsenliekki, joka on noin 50-sivuinen.


***

23.30
49-sivuiseen Bunsenliekkiin meni hieman vajaa tunti. Oli hieman hankala heittäytyä suoraan romaanin jälkeen runouden maailmaan. Ja vieläpä sellaisen, josta en edes ymmärtänyt kaikkia sanoja, joissain kohdin teksti alkoi vain lipua silmieni ohi enkä edes tajunnut mitä juuri luin. Runoissa oli kiva rytmi, mutta ei muuten oikein iskenyt tämä.

Seuraavaksi sivistän itseäni Pikku prinssillä, jota en vielä tähän päivään mennessä ole lukenut.


***

09.10
Huomenta! Illalla luin tosiaan Pikku prinssiä, jonka sain luettua loppuun aamulla kuuden tunnin yöunien jälkeen. Yllättäen näin unta kirjoista. Lukemiseen meni yhteensä vajaa kaksi tuntia. Pikku prinssi oli herttainen kertomus, pidin lapsenomaisesta kerronnasta. Nyt menossa Kirsi Poutasen esikoisrunokokoelma Café Kurskin naiset. Toivon saavani sen jälkeen luettua vielä ainakin yhden kirjan.

En ole väsynyt lukemiseen, vaikka takana on kahden kuukauden jakso, jolloin en lukenut yhtään kirjaa. Tai oikeastaan, en saanut edes avattua yhtään kirjaa. Olen pitänyt pienen tauon noin puolen tunnin välein tupakkariippuvuuden takia sekä aina, kun saan kirjan loppuun. Eilen jouduin myös käymään postissa Siipien kantamien aikana, jossa meni puoli tuntia. Tein saman kirjan aikana myös ruoan ja söin, tähän meni kaikkiaan noin tunti.

Haluaisin vielä vähän oikaista "Hiljaisuuden jälkeen" -postaustani, jossa mahdollisesti annoin ymmärtää, etten ole Sofi Oksasen Liian lyhyen hameen jälkeen (puoleen vuoteen) lukenut mitään. Olen lukenut, mutten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa arvioita tänne. Niistä joku toinen kerta, nyt palaan runojen ääreen.


***

09.55
Sain juuri Café Kurskin naiset luettua. En ole aivan varma ajasta, jonka sen lukemiseen käytin, mutta arvelisin, että noin tunnin. Pidin runoista, kokonaisuudesta, sanoista ja niiden käytöstä. Tunnelmasta ja voimasanoista myös. Välillä rivitys ärsytti, mutta ei se kuitenkaan paljon haitannut. Seuraavana Anna Maria Mäen Suljetun paikan lumo -novellikokoelma.


***

11.10
Puoli tuntia maratonia jäljellä, mutta enää en jaksa lukea. Sain novellikokoelmasta kolme novellia luettua ja pääsin sivulle 24. Aamiaisen söin siinä välissä ja vähän laiskottelin, noihin sivuihin käytin kai puolisen tuntia. Mäen tekstistä paljon ja aion lähipäivinä lukea kokoelman loppuun.

Vuorokauden aikana sain siis luettua neljä kirjaa ja viidettä aloitin. Tavoitteeni oli viisi kirjaa, mutta olen ihan tyytyväinen tulokseen. Hitaana lukijana ja hieman levottomana sain luettua yhteensä 436 sivua tekstiä. Kun aloitin maratonin, ajattelin aloittaa lyhyemmällä kirjalla, jotta pääsisin vauhtiin. Valitsin kuitenkin pisimmän valituista kirjoistani, joka tuntuu nyt oikealta ratkaisulta, sillä intoa on alussa aina kaikkein eniten. Levottomuus tuntui tunti tunnilta hieman enemmän.

Toivon, että tästä alkaa vähän aktiivisempi kausi lukemisen suhteen. Olen jo ehtinyt kaivata sitä tunnetta, kun saa vain uppoutua johonkin aivan toiseen maailmaan, toiseen aikaan ja paikkaan. Kaiken kaikkiaan tästä jäi hyvä maku suuhun.